Luustokuvia

Pari viikkoa sitten Pätkälle tuli ensimmäinen vuosi täyteen, ja niinpä viime perjantaina keräsin aamusta kamppeet ja vatsa jännityksestä sykkyrällä ajoin Tampereelle Eläinystäväsi-klinikalle Päkäpaimenten kimppakuvauksiin.
Matka tuntui tolkuttoman pitkältä ja hetken odottelu klinikalla vielä pidemmältä, puhumattakaan siitä kun odotettiin ulkona että Pätkä kuvataan. Koska Vinskin ja Ykän luusto ei todellakaan ole ollut priimaa, jännitin ihan tolkuttomasti että mitä jos Pätkästäkin jotain löytyy, etenkin koska välikuvissa kyynärluissa oli jotain "lisääntynyttä tiiviyttä". Lonkkia ja selkää en jännittänyt, ne oli jo välikuvissa todettu joka suunnasta kelvollisiksi, mutta kyynärät mietityttivät.

Lopulta eläinlääkäri kutsui meidät katsomaan kuvia hymyillen ja ensi töikseen kertoi että kaikki hyvin! Voi sitä riemun määrää, taisin siinä kiljaista ja halata kaikki mahdolliset läsnäolijat läpi. Jatkossa voidaan siis hyvillä mielin harrastaa. Selkä, olkanivelet ja kyynärät olivat puhtaat, ja lonkat kuulemma A:n ja B:n rajamaastossa, lääkäri veikkasi tulevaksi lausunnoksi B/B, kuten lopulta kävikin. Kyynärät lausuttiin 0/0. Selkälausuntoa ei ole vielä Kennelliitosta tupsahtanut, mutta eiköhän sekin sieltä lähipäivinä saada. Siinä ei kuitenkaan mitään kummempaa jännitettävää ole, joten ehtiihän tuo. Mahtava fiilis! 

 Pätkä 1v.

Pentumiitti

Vappuna ajelin Pätkän kanssa sakeassa lumimyrskyssä kesärenkailla Lempäälään Päkäpaimen pentumiittiin. Paikalle olivat kokoontuneet Pätkän sisarukset omistajineen sekä muitakin päkäpaimenia. Matkasta selvittiin kunnialla lumipyrystä huolimatta ja perillä yövyimme Pätkän kasvattajan Miikun luona, joka ystävällisesti majoitti minut ja Pätkän kotiinsa. Positiivinen yllätys oli että pieni bortsupoikani käyttäytyi suorastaan moitteettomasti ja yökyläily sujui siltä niinkuin tehtäisiin sitä jatkuvasti.

Aamulla kaivoin autoni (tässä vaiheessa onneksi jo hiukan vähäisemmän) lumen alta ja suuntasimme Sari Kärnän luotsaamaan tokokoulutukseen. Mielenkiintoisen, sekä aikatauluista johtuen harmittavan lyhyen (olisin halunnut kuunnella vaikka koko päivän!) teoriaosuuden jälkeen oli käytännön harjoitusten vuoro. Sainkin hyviä vinkkejä siihen miten saan rakasta jähmättiäni ottamaan treenit vähän rennommin eikä niin ryppyotsaisesti ja kyllä tuli naurettua itselleni muutamaankin kertaan treenin aikana. On aina yhtä avartavaa kun joku oikeasti taitava kommentoi omaa olemista ja treenaamista. Niinpä kotimatkalle lähdimmekin taskut täynnä hyviä vinkkejä jotka laitetaan käytäntöön varmasti. Loistavan seuran, hyvän ruuan ja antoisan treenin jälkeen kirsikkana kakun päällä olivat Miikun Pätkästä napsimat kuvat. Voi miten ihania!

Kaikki tämän postauksen kuvat © Miikku Pietilä

Kuvasatoa

Viime viikonloppu vietettiin Haapavedellä moikkaamassa minun sukulaisiani ja samalla Vinskin ja Ykän tuttuja koirakavereita. Käytiin yhdessä pitkällä, rauhallisella lenkillä hiekkatiellä ja pelloilla ja mukavaa oli. Vinski toki poikkesi rauhallisesta lenkkisuunnitelmasta ja paineli menemään pitkin peltoja kuin viimeistä päivää ja yllytti sitten Ykän mukaansa pariin kertaan hyppäämään suuren ojan yli ja jälkeenpäin kyllä huomasi mitä oli tullut tehtyä.
Ykä nimittäin ontui reissun jälkeen pari päivää ja päätinkin että tulevaisuudessa olen vielä tarkempi ettei noin isojen ojien yli loikita ollenkaan.
Ontuminen onneksi lakkasi levon, BOT-loimen sekä kipulääkkeen voimalla parissa päivässä, mutta varasin kuitenkin Ykälle ajan laser-terapiaan, jonne mennään huomenna. Kirjoittelen sitten kokemuksiamme siitä myöhemmin, mutta positiivisella fiiliksellä mennään, sillä ainakin laser-akupunktio oli niin mukavaa että Ykä kuorsasi hoidossa. Palaan siis asiaan.


Tässä kumminkin hiukan kuvasatoa ihanista koirakavereista. :) Kuvissa seikkailevat dallu Eeka, espanjanvesikoira Toivo, monirotuinen Jepi sekä bordercollie Lennu.

Kuulumispäivitystä

Viimeksi postasin treenikuvia, ja nyt vähän päivitän näyttelytuloksia. Oltiin siis 12.1. Lahdessa ryhmänäyttelyssä, jossa tuomarina oli Marianne Holm. Minulla esitettävänä oli Ykä ja Freya, joka oli mukana pitkästä aikaa. Vähän jännitti kuinka neiti pärjää tuomarin katselmuksessa mutta se yllätti positiivisesti ja esiintyi ihmeellisen reippaasti. Olin kyllä niin ylpeä molemmista koirista, hienosti esiintyivät, vaikka tuomarille ei kelvannutkaan vajaasta kolmestakymmenestä valkkarista juuri mikään. No, arvostelulaji. :D 
Molempia arvoisa tuomari kunnioitti arvosanalla "hyvä". :D No, eipä Ykällä vielä keltaista nauhaa ollutkaan!

Tälläinen oli Ykän arvostelu: 
"Urosmainen. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pään profiili, hieman pyöreät silmät. Pigmentti saisi olla tummempi. Hyvä kaula, rintakehä. Aavistuksen köyristyvä selkä ja hivenen turhan voimakkaasti kulmautunut takaosa. Kovin löysät ja litteät käpälät. Ja etuaskel on valitettavan tehoton, ranteesta ylösnouseva. Väri ei ole enää aivan puhdas."

Ja tälläinen Freyan arvostelu:
"Erinomainen luusto ja oikeat mittasuhteet. Selvä sukupuolileima. Tänään aivan liian laihana esiintyvä, tilanteeseen tottumaton mutta käsiteltävissä oleva narttu. Lievästi kolmiomainen profiili. Hyvä kaula, etuosa tulisi kulmautua voimakkaammin. Ja eturinta on kehittymätön. Takaosa voimakkaasti kulmautunut. Oikea karvanlaatu, väri tulee puhdistua. Edestä ulkokierteinen, takaa ahdas, sivulta riittävä askellus."

Tässäpä muutama kuva reissulta. :)

Vinskin kanssa ollaan ihmetelty sille erään työpäivän aikana ilmestynyttä verikorvaa, joka on ilmeisesti saanut alkunsa leikistä ison pehmo-oravan kanssa. Toistaiseksi korva on pystyssä niinkuin kuuluukin, mutta saa nähdä lurpahtaako se jossain vaiheessa... Eläinlääkäristä annettiin ohjeeksi seurata tilannetta, joten niin minä sitten olen Vinskin kanssa tehnyt. Onneksi paksu korva ei näytä vaivaavan sitä mitenkään. :) Alla kuva, kuten huomaatte, niin Vinskin oikea korva on ehkä hieman nuupallaan, mutta pystyssä kuitenkin.

Loppuun muutama kuva talviselta ulkoilureissulta Vinskistä ja Ykästä. :)

Juhannus, juhlista jaloin. :)

Ykä ja Vinski viettävät juhannusta Alajärvellä ja pääasia on tietenkin uiminen! :) Valkonaamat polskuttavat mielin määrin Ojajärven tummissa vesissä, rypevät hiekassa ja kirmaavat pitkin sorateitä kuin viimeistä päivää. Välillä pojat juurtuvat grillin välittömään läheisyyteen pummaamaan kaikkea, mitä grillaajilta jää. Voisiko koira parempaa juhannusta toivoa? :)

Hyvää Juhannusta kaikille kuvien muodossa!

Latviassa näytillä.

Pääsiäinen meni molempien poikien osalta näyttelyissä; Ykä matkusti Latviaan Voittaja-näyttelyyn ja Vinski kävi Isokyrössä mätsäreissä Susannan kanssa. :)

Ykä lähti Seinäjoelta matkaan torstaina ja yö vietettiin Tampereella. Perjantaina oli edessä ajo ensin Helsinkiin ja siitä laivalla yli Viroon ja pitkä ajomatka Riikaan. Riikassa yö vietettiin koiraystävällisessä NB-hotellissa (voin lämpimästi suositella koiraihmisille ja miksei muillekin!) ja lauantai-aamuna oli näyttelyiden aika. Matkaseurana Ykällä oli valkkarityttö Freya sekä bernimuori Siiri ja valtava mastiffiäijä Maxi. Kaikki onneksi olivat todella reippaita ja helppoja matkustajia, joten matka sujui ongelmitta. :)

Suomi jää taakse...

Näyttelypaikalle oli helppo löytää ja halli oli sopivan tilava, vaikka paikalla oli samaan aikaan PetEkspo-messut kissanäyttelyineen jne. Suomen koiramääriin tottuneen mielestä paikalla oli yllättävän vähän koiria, vaikka kaikki rodut esitettiin samana päivänä. Ja sitten vaan omalla vuorolla kehään! Siiri sai tuomisiksi EH, Maxi ERI SA ja valkkarineiti Freya EH. Ykä nappasi sen, mitä tultiin hakemaankin, eli ERI SA SERT VACACIB, joten valionarvo tuli siten myös Latviaan. Reipas pieni Ykä on kolmen maan valio jo!<3

Näyttelypaikka ennen kehien alkua.

Arvostelussa tuomari Alexey Belkin oli Ykästä tätä mieltä: "Good construction of body. Narrow front. Bit long in loin. Good construction of head." Eli aika vähäsanaisesti hän Ykää kommentoi, eikä muita (mitä arvosteluista kuulin) paljon sen monisanaisemmin. No, lyhyestä virsi kaunis. Kuvassa Ykä tuulettaa. :)

Kotimatka taittui näyttelypaikalta Tallinnaan, josta sitten Susi Hotellissa vietetyn yön jälkeen aamulaivalla Helsinkiin ja sieltä muutaman mutkan kautta kotiin Seinäjoelle. Hyvä reissu ja onneksi tuli tehtyä, hyvä Ykä!

Vinski kunnostautui sillä välin pienemmissä piireissä ja kävi Isossakyrössä mätsäreissä sijoittuen isojen sinisten kakkoseksi. Huonolle se ei hävinnyt, sinisten voiton vei upea irlanninsusikoira! Hyvä Vinski! :)