Vepekokeessa

Jep, käytiin sitten vepekokeessa. Yhtäkkiä noin vaan edellisenä iltana klo 22.30 saatiin tieto että meillä on paikka kokeeseen la 11.7. Sinne vaan ja lahjattomat treenaa. Eipä tästä hirmuisesti ole kertomista, mutta laitan nyt lyhyesti kumminkin. Tulosta ei saatu, meillä oli pisteitä 64 eli pisteestä jäi kiinni.
Veneestä hyppy kosahti sinne 30m poijulle, Vinski jäi tappamaan sitä sinne. Ja minä käytin käskyjä runsaanlaisesti karjuessani koiraa irti siitä poijusta. Onneksi ei näyttänyt kuitenkaan niin hurjalta kuin sovessa ja tällä kertaa en joutunut pelkäämään että Vinski oikeasti hukkuu poijua repiessään. Tässä videomatskua aiheesta, kuten näette nii poiju on pop...

Toisena liikkeenä vienti, jonka sössimme täydellisesti. Vinski jäi omimaan ja tappamaan lelua, vaikka olin ajatellut että en ota omaa superihanaa lelua mukaan vaan vieraan ja kurjan, että ei omisi ja tappaisi lelua rannassa. P*skanmarjat. Vinski perseili kyllä täysin ja lopulta vein sen autoon jäähylle. Tätä vähän pelkäsinkin vaikka viimeiset pari kertaa on treeneissä tehnyt tosi hienoja vientejä.
Tässä perseily vielä videolla. Toimiin on ryhdytty ja vientiesine vaihdettu kovaan, tylsään, kelluvaan muoviseen noutokapulaan. Ekoissa treeneissä ko. vehkeen kanssa ei ollut omimisesta puhetta, ihan täydellisesti vei. Ensi kokeeseen se mukaan!

Veneenhaku sujuikin sitten ihan täydellisesti, yhdellä käskyllä ja ihan suoraan. Taitava ukko Vinski! Tosin veneen hakemisen jälkeen Vinski järjesti yleisölle pienen hupinumeron päättämällä ilmeisesti että vene pitää vetää aina telakalle asti ja kiskoi kumipaattia pitkin kaislikoita. Kun lopulta sain koiran irti veneestä se makasi kaislikossa ja kiskoi makuultaan venettä äristen samalla. :) Ainakin taisteluhalu ja tahtotila on kovat kaverilla. :D Alla vielä videomateriaalia.

Viimeisenä hukkuva, liike jonka Vinski on suorittanut viimeksi vuonna 2011, syystä että meillä ei ole olemassa kelluntapukua treeniporukassa. No, noin vain koko homma meni yhdellä käskyllä täydellisesti. Näin ollen, ei saatu tulosta vaan homma jäi pisteen vajaaksi johtuen siitä että olin uinnin aikana karjunut reippaasti koiraa irti poijusta ja vienti todella meni nollille, sääntöjen mukaan kun koiran pitäisi viedä esine veneeseen eikä suinkaan ohjaajan koiraa autoon. 64 pistettä siis saatiin sekä sitä legendaarista kokemusta... Mä olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen silti, sillä tuo ensimmäinen perseily poijun kanssa oli arvattavissa ja vienti taas oli tuollainen kokeiluluontoinen homma. Nyt kohti uusia haasteita! Loppuun näyte hukkuvan pelastamisesta, hienosti sujuu treenimäärään nähden.

Videoista isot kiitokset menee Freyan kotiväelle, Heidille ja Juusolle, jotka olivat fiksusti napanneet kameran kotoa mukaan ja keräsivät todisteet nauhalle. Apparina hääräsi Satu, kiitokset apparillekin!