Juhannus, juhlista jaloin. :)

Ykä ja Vinski viettävät juhannusta Alajärvellä ja pääasia on tietenkin uiminen! :) Valkonaamat polskuttavat mielin määrin Ojajärven tummissa vesissä, rypevät hiekassa ja kirmaavat pitkin sorateitä kuin viimeistä päivää. Välillä pojat juurtuvat grillin välittömään läheisyyteen pummaamaan kaikkea, mitä grillaajilta jää. Voisiko koira parempaa juhannusta toivoa? :)

Hyvää Juhannusta kaikille kuvien muodossa!

Latviassa näytillä.

Pääsiäinen meni molempien poikien osalta näyttelyissä; Ykä matkusti Latviaan Voittaja-näyttelyyn ja Vinski kävi Isokyrössä mätsäreissä Susannan kanssa. :)

Ykä lähti Seinäjoelta matkaan torstaina ja yö vietettiin Tampereella. Perjantaina oli edessä ajo ensin Helsinkiin ja siitä laivalla yli Viroon ja pitkä ajomatka Riikaan. Riikassa yö vietettiin koiraystävällisessä NB-hotellissa (voin lämpimästi suositella koiraihmisille ja miksei muillekin!) ja lauantai-aamuna oli näyttelyiden aika. Matkaseurana Ykällä oli valkkarityttö Freya sekä bernimuori Siiri ja valtava mastiffiäijä Maxi. Kaikki onneksi olivat todella reippaita ja helppoja matkustajia, joten matka sujui ongelmitta. :)

Suomi jää taakse...

Näyttelypaikalle oli helppo löytää ja halli oli sopivan tilava, vaikka paikalla oli samaan aikaan PetEkspo-messut kissanäyttelyineen jne. Suomen koiramääriin tottuneen mielestä paikalla oli yllättävän vähän koiria, vaikka kaikki rodut esitettiin samana päivänä. Ja sitten vaan omalla vuorolla kehään! Siiri sai tuomisiksi EH, Maxi ERI SA ja valkkarineiti Freya EH. Ykä nappasi sen, mitä tultiin hakemaankin, eli ERI SA SERT VACACIB, joten valionarvo tuli siten myös Latviaan. Reipas pieni Ykä on kolmen maan valio jo!<3

Näyttelypaikka ennen kehien alkua.

Arvostelussa tuomari Alexey Belkin oli Ykästä tätä mieltä: "Good construction of body. Narrow front. Bit long in loin. Good construction of head." Eli aika vähäsanaisesti hän Ykää kommentoi, eikä muita (mitä arvosteluista kuulin) paljon sen monisanaisemmin. No, lyhyestä virsi kaunis. Kuvassa Ykä tuulettaa. :)

Kotimatka taittui näyttelypaikalta Tallinnaan, josta sitten Susi Hotellissa vietetyn yön jälkeen aamulaivalla Helsinkiin ja sieltä muutaman mutkan kautta kotiin Seinäjoelle. Hyvä reissu ja onneksi tuli tehtyä, hyvä Ykä!

Vinski kunnostautui sillä välin pienemmissä piireissä ja kävi Isossakyrössä mätsäreissä sijoittuen isojen sinisten kakkoseksi. Huonolle se ei hävinnyt, sinisten voiton vei upea irlanninsusikoira! Hyvä Vinski! :)

Poliisikyytiä ja näyttelymenestystä.

Viimeisimmästä kirjoituksesta on taas kulunut aikaa aivan liikaa.. Miten voinkaan olla näin saamaton?
No, nyt on ainakin muutama juttu kirjotettavana.

Ensinnäkin, muutin viime viikolla koirien ja kissan kanssa kerrostalon 5. kerroksesta katutasoon asustelemaan ja nyt meillä on oma pikkuinen takapihakin. Tietenkään en ole vielä ehtinyt sitä aitaamaan kokonaan, joten vielä koirien ei ole tarkoitus siinä ulkoilla ennen kuin aita on kunnossa... Siis näin olin päättänyt, mutta Vinski ajatteli asian jotenkin eri tavalla..

Juttu alkoi, kun muuttopäivän iltana päätettiin muuttoapulaisten kanssa lähteä kylälle nauttimaan yhdet muuton kunniaksi ja jätin koirat siksi aikaa tietysti kotiin.
Ehdin olla pois n.2h ja puhuttiin jo, että pitäis lähteä takaisin kotiin, kun ystäväni Jaana (joka ensinnäkin sattuu olemaan ambulanssissa töissä ja jolla toiseksi on kaksi valkkaria, Jara ja Rene) soitti minulle. Kummastelin kellonaikaa (noin klo 00.30 torstain puolella) ja mietin että miksi Jaana tähän aikaan soittelee. No, hän vaan halusi tiedustella, ovatko koirani tallessa, kun poliisista oltiin soiteltu (kun tiesivät millaiset koirat Jaanalla on) että ovatko hänen koiransa karkuteillä.
Tallessa olivat, mutta osoitteen kuultuaan Jaanalle välähti, että kappas vaan, ehkäpä asialla on sittenkin minun valkkarikaksikkoni. Ja tätä selittäessään puhelimessa minulle alkoivat minun päässäni hälytyskellot kilkattaa; Vinskihän tunnetusti osaa aukoa ovet, jos ne eivät ole kunnolla lukossa. Ja uuden kämppäni takaovi ei tietenkään ollut!

Ja eikun tukka putkella ulos kuppilasta (join vaan cokista ja olin autolla liikkeellä) juosten autolle. Matkalla poliisista soittelivat, että onko minulla kaksi valkoista hukassa. Pääni oli jo täynnä kauhukuvia auton alle jääneistä koirista, mutta poliisisedät kertoivat, että kaksikko oli tallessa maijan kyydissä.
Ja toden totta; kotipihaan kurvatessani siellähän ne istuivat, Vinski ja Ykä, kuin parhaatkin poliisikoirat, maijan takaronkassa. Molemmat onneksi ehjinä (ja vieläpä ihmeellisen puhtainakin) ja tallessa! Vasta siinä vaiheessa tajusin kuinka lujaa oikeasti säikähdin ja pulssi alkoi hakata kahtasataa. Ja kotiin mennessä tosiaan kuvio oli selvä; takaovi oli sepposen selällään, kun Vinski oli tehnyt "Lassie palaa kotiin"-tyyppisen peliliikkeen ja poistunut etsimään ilmeisesti minua Ykä mukanaan. Miinus-kissa on onneksi niin nössö, että se oli viisveisannut maailman houkutuksille ja pysynyt sisällä lämpimässä. Onneksi!
Kylmää pelkkä ajatuskin, mitä elukoille olisi voinut sattua! Suuri kiitos sille nimettömäksi jääneelle pariskunnalle, joka oli ikkunasta seurannut elukoiden edesottamuksia ja soittanut poliisit korjaamaan kaverukset talteen. Onni onnettomuudessa oli, että poliisilta oli mennyt tieto Jaanalle, joka näppärästi heti hoksasi, kenen elukat maailmalla mellastavat. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Ja sitten vähän menestystäkin. :) Nimittäin Ykä oli kahden ystäväni, Heidin ja Heidin (:D) kanssa Eestissä näyttelyssä viikonloppuna ja lauantaina tuloksena oli VAL ERI 1, SA, PU 1, SERT, ROP & EE MVA sekä ryhmässä 6. parhaan joukkoon ja sunnuntaina VAL ERI 1, SA, PU 2. Eli mahtavasti meni! Suuri kiitos ihanille ystävilleni, jotka jaksoivat raahata Ykän mukanaan sinne! :)

Arvostelut menivät jotakuinkin näin:
La 2.3.2013 Katarzyna Fizdon
"excellent expression, beautiful head, correct proportion, excellent chest & front legs, very much angulated back legs and feet a bit outside"
VAL ERI 1, SA, PU 1, SERT, ROP

Su 3.3.2013 Birte Scheel
"3 years, nice well developed male, correct head, proportions, enough long neck, strong body, correct topline, well angulated behind, well set tail, free and round movement, correct coat."
VAL ERI 1, SA, PU 2

Mahtavaa Ykä ja Heidi!!

Loppuun vielä muutama kuva Ykästä näytelmissä. :) 

Kuvat on ottanut Riina Laaksonen, suuri kiitos hänelle kuvista! :)

Alimmaisena Ykän ihana "lapsimorsian" Freya. :)

Joulumeininki

Joulu on taas jne. Tultiin koirien (ja Miinus-kissan) kanssa joulunviettoon pohjois-pohjanmaalle tuttuihin maisemiin mummolaan. Tekemistä on ollut niin paljon että ei tätä ihan "rauhoittumiseksi" voi sanoa, mutta kivaa on ollut kaikin puolin. Koirat ovat ainakin saaneet aktiviteettia, kun täällä näitä karvaisia kavereita on enemmänkin. Omien koirien lisäksi joulunvietossa oli tässä porukassa 5 muutakin koiraa, ja näiden kanssa yhdessä ja erikseen on sitten milloin lenkkeilty ja milloin pulkkailtu.. Kivaa on ollut!

Tänään oltiin pulkkailemassa, ja koirat vuorotellen pääsivät koittamaan vetokoiran hommia uusilla valjailla. :) Tähän voisin laittaa muutaman kuvan pulkkailuista sekä eiliseltä metsälenkiltä, kun testattiin yhtä uutta kameraa ja yhtä uutta putkea koiralauman kanssa.. :)

Alla Vinski nauttii talvikelistä, eikä pakkanenkaan haittaa pätkääkään, kun on tarpeeksi kivaa!

Vinski vetokoirana...

Toivo ja Eeka leikkimässä..

Ykä löysi kepin :)

Minä ja pojat.

Toivo.

Vinski kukkulan kunkku.

Talvinen koira.

Vanha kunnon Jepsu. :)

Pulkka-Ykä ja seurue. 

Ensilumi.

Kuten otsikosta huomaatte, edellisestä kirjoituksestani on taas hieman aikaa... :D
Pitäisi kirjoitella useammin, mutta ei muka muista, ehdi ja jaksa. Mutta asiaan. Tässä välissä olen siis ehtinyt käydä Vinskin kanssa tokokokeessa ottamassa kakkostuloksen (koira oli ihmeellisen hiljaa!) ja luonnetestannut Ykän pistein 114++ eli läpi meni ja Ykästä tuli samalla FIMVA! :) Jee!

Tuo tokokoe. Se meni muuten hyvin, paitsi että Vinski oli oma hätähousu itsensä ja mölisi hiukan, mutta muuten sujui hienosti. Liikkeestä seisominen meni nollille, kun koira putosi suorilta jaloilta maahan.. :D Kakkostulos kuitenkin, 152 pistettä muistaakseni. Reipas Vinski, tästä on hyvä jatkaa, etenkin nyt kun tuntuu että pahin ongelmamme, huutaminen alkaa olla selätetty. Kyllähän tuo vieläkin kuumuu ja lähtee sokka irti, mutta huutamista ei esiinny juurikaan enää, vaan se on laimentunut piippaamiseksi ja mölinäksi ja yleiseksi täpinöinniksi. :)
Nyt kuitenkin ollaan alettu treenata niin että teen alkuun huimia käännöksiä koko ajan kuin koiratanssissa ja se jotenkin auttaa Vinskiä keskittymään, joten katsotaas keväällä uudemman kerran. :)

Ja Ykän luonnetesti.. Se meni aika lailla odotusten mukaisesti. Koira oli melkolailla oma itsensä ja musta tuntui että se hämmentyi paljon enemmän mun oudosta käytöksestä (eli siitä että en tehnyt mitään enkä käskenyt senkään tehdä mitään) kuin niistä "möröistä". Tämä näkyy videollakin. Arvosanat olivat siis seuraavat :
I toimintakyky -1 Pieni. Tämä oli mielestäni vähän hassu "arvosana" kun vertaa tuomarin kommenttia, arvosteluohjetta ja lopullista arvosanaa, mutta samapa tuo, siellä se nyt on kuitenkin. Ykä siis pelästyi kelkkaa kunnolla, mutta melko nopeasti meni kuitenkin haistamaan sitä. Videollakin näkyy, että sitten koiralla todella meni pasmat sekaisin kun mun piti jäädä kyykkyyn alkaa houkutella koiraa. Heti kun itse lakkasin kiinnittämästä kelkkaan huomiota, niin koirakin lakkasi pelkäämästä sitä sen kummemmin. Pimeässä huoneessa se meni ensin hajujen perässä keittiön ovelle pummaamaan ruokaa ja sitten vasta tuli katsomaan, että oonhan mäkin siellä nurkassa istumassa hiiren hiljaa. Ei siis tarvinnut kutsua tai muutakaan ääntä pitää.
II terävyys arvostana oli +1 Pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua. Ykä pelkäsi hyökkäävää "ukkoa" mutta kun ihminen muuttui ystävälliseksi, ei Ykä enää muistanut koko mörköilyä.
III puolustushalu oli -1  haluton ja tämä oli aika odotuksen mukainen. Ykä on meidän "laumassa" alin, eli ensin minä, sitten Vinski ja sitten vasta Ykä, eikä sen tarvitse ikinä puolustaa mitään tai päättää mistään. Eli aika odotettu reaktio, että sen mielestä mä saan selvittää välini kaikenmaailman hillujien kanssa, sen ei tarvitse. Toisaalta, aidossa tilanteessa (jollainen ollaan kerran koettu Vinskin ollessa mukana, kun juoppunaapuri meinasi hyökätä kimppuuni ihan tosissaan) Ykä ei haukkunut eikä pyrkinyt pakoon, seisoi vaan mun rinnalla karvat pystyssä ja muristen. Toisaalta, aidossa tilanteessa karjuin itse nielurisat pitkällä ja olin ihan raivona, luonnetestissä vaan seisoin enkä tehnyt mitään. Luonnetestissä "hillujan" lopetettua mörköily Ykä oli heti sen kaveri. :) Aidossa tilanteessa naapuri ei lakannut mörköilyä.
IV taisteluhalu +2 kohtuullinen oli ihan odotettavissa, tosin mut yllätti se että Ykä taisteli kovasta "halosta" niin hyvin, yleensä se tykkää pehmeämmistä leluista enemmän. Mutta hyvä näin.
V hermorakenne +1 hieman rauhaton oli ihan odotusten mukainen.
VI temperamentti +3 vilkas vähän yllätti, olisin itse ajatellut "kohtuullisen vilkasta".
VII kovuus -2 pehmeä. Tästä olisin itse ajatellut että "hieman pehmeä" kun ainakaan arkielämässä tämä ei tunnu mitenkään erityisen pehmeältä, vaan hännän jäädessä hissin oven väliin se ei sitä enää seuraavalla kerralla muista, vaan tunkee taas samalla lailla liian pienestä ovenraosta.. :D
VIII luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin ja niin pitikin!
Laukaukset oli sitten ++ laukauskokematon, aivan odotettu sekin.
Lopputulos  114++ hyv. eli hienoa pieni Ykä!<3

Ylihuomenna on Seinäjoen kv näyttely, ja Ykä menee ensimmäistä kertaa valioluokkaan. Saa nähdä mitä sanotaan. Mutta tähän loppuun kuva ensilumesta ja Ykästä. Vinski näkyy taustalla ojassa nuuskuttamassa jotain, kun se ei malttanut pysyä kuvassa paikallaan.. :D

Agiepistelyä

Tässä ollaan nyt pariin otteeseen viikon sisään päästy agiepistelemään ja molemmilla kerroilla on mennyt hyvin. Viime torstaina oltiin Ilmajoella epistelemässä ja siellä otin molemmille lisästartit mölleissä ja kisaavissa sitten varsinaiset. Mölleissä Vinski teki nollat(!) vaikka radalla oli jopa A, eli kontaktitkin sujuivat ja Ykä oli superhidas, mutta meni muuten hyvin. :) Kisaavissa Vinski oli jo enemmän sokka irti ja nappasi muistaakseni 10virhettä? ja Ykällä oli vaan 5 virhettä ja kolmas sija. Vinski oli neljäs.

Sunnuntaina oltiin Lagun viimeisessä kesäcup-kisassa käymässä ja siellä möllirata meni Vinskiltä hyvin, ja taas otettiin kontaktit niinkuin pitikin. :) Kisaavissa sitten Ykä haahuili miten sattuu ja Vinski oli taas oma, räjähtelevä itsensä, joten ei mennyt niin hyvin. Virheitä tuli, mutta kontakteihin osuttiin taas! :)

Laitan tähän Ilmajoelta pari Taija Linnan ottamaa kuvaa pojista, eli kiitos kuvista Taijalle!

Vinski A-esteellä.

Raketti radalla :)

Vinski madaltuu putkessa :D

Ykä hyppää.

Ykä A-esteellä.

Kiitos kuvista Taija!

Tähän loppuun laitan pari kuvaa rannalta, kun tänään napsin jotain kuvia auringonlaskussa.. Harmittaa vaan kun paras valo oli jo mennyt kun ehdin paikalle ja kuvauskalustoni ei ole kovin valovoimainen... Mutta toivottavasti tunnelma kuitenkin käy ilmi kuvista, vaikka valotus onkin vähän huono...

Huimaa mätsärimenestystä. :)

Viime viikolla käytiin mätsäreissä Ylistarossa, kävin kokeeksi esittämässä mahdollista tulevaisuuden handlattavaa, valkkarivauva Freyaa. Neiti on juuri saanut kaikki tarvittavat rokotukset kuntoon ja toiveena olisi että siitä tulisi ystäväni Heidin tulevaisuuden näyttelykoira (ja toki muutenkin harrastuskaveri). Minut on sitten valtuutettu esittämään tätä neitokaista kehässä ja voi mahdoton, miten voikaan reilu 4kk:n ikäinen pentu olla niin helppo ja reipas! Freya seisoo kuin tatti paikallaan ja juoksee tosi nätisti kehässä eikä mistään ylimääräisestä hääräämisestä ja pomppimisesta ole tietoakaan. Aivan ihana pikkuinen kaveri!

Valkkarikersan ensimmäiset mätsärit olivat siis Ylistarossa, ja ilma oli aivan mahdottoman kurja, tuuli niin että koira melkein lähti mukaan ja sadetta vihmoi taivaalta. Kersa ei vähääkään antanut tämän häiritä esiintymistään, vaan lunkisti nappasi punaisen nauhan, sitten punaisten pentujen voiton ja siihen kruunuksi vielä sitten Best In Show-voiton. Joten olipas siinä voitokkaat ensimmäiset mätsärit neidolla! Ja omistajat sekä handleri olivat äärimmäisen iloisia. :)
Ykäkin oli joukossa, se debytoi lapsi & koira-kilpailussa, ollen lainassa ystäväni Heidin pojalla. Ja hienosti kaksikko selviytyi ensimmäisestä yhteisestä kilpailusta, nimittäin Ykä esittäjineen nappasivat toisen sijan! Loistavaa!

Ja tänään sitten oltiin huvikseen Vaasassa käymässä mätsäreissä, mukana koko valkoinen joukko, vain labbis Milli puuttui porukasta. Ykä ja Riku osallistuivat jälleen lapsi & koira-kilpailuun ja olivat tällä kertaa kolmosia. Tässä vielä kuva reippaasta parivaljakosta, kuvan on ottanut ystäväni Heidi puhelimen kameralla, joten pahoittelen ei-niin-hyvää laatua.

Vanha kunnon mätsärikettu Vinski pääsi pitkästä aikaa esiintymään mätsärikehään ja se ansioituneesti nappasi punaisten isojen koirien voiton! Olin niin ylpeä Vinskistä, kun se malttoi aivan kamalasta innosta ja riemusta huolimatta käyttäytyä niin maltillisesti että tuomarikin hurmaantui täysin. Rakas Touhu-Toopeni!<3

Freya esiintyi jos mahdollista vieläkin paremmin kuin Ylistarossa ja sai kylläkin ihmeekseni sinisen nauhan. Sinisten kehän tämä pieni hurmaajatar kuitenkin voitti ja yllätykseksemme myös siniset voittajat jatkoivat BIS-kehään, joten siinä meillä olikin dilemma, minulla kun olisi kaksi koiraa esitettävänä. No, onhan näistä ennenkin selvitty ja niin tehtiin että Heidi otti Vinskin huomaansa ja minä jatkoin Freyan kanssa. Onneksi Heidillä on paljon auktoriteettia, joten Vinski malttoi pysyä nahoissaan BIS-kehän ajan. Freya esiintyi aivan käsittämättömän varmasti ollakseen niin nuori pentu vielä. Ajattelimme lopulta että tuomarit eivät kyllä sijoita kahta valkkaria BIS-kehässä, mutta niin siinä vaan kävi, että lopulta Freya oli BIS 4 ja Vinski BIS 3. Aivan loistavaa! Vinski olisi tuomarin mukaan voittanut koko homman muuten, mutta esittäjän vaihdos sai sen hieman liian innostuneeksi. Ei sillä väliä, loistava päivä, ei ajettu turhaan Vaasaan! :) Hieno valkoiset!<3

Tässä lopussa vielä Hannun ottama kuva BIS-kehästä, Vinski ja Heidi sijalla BIS 3 ja minä ja Freya sitten sijalla BIS 4. Mahtia!